Sähkölasku rivi riviltä: mistä oikeasti maksat

Sähkölasku on yksi harvoista kotitalouden laskuista, joita useimmat maksavat vuosikausia lukematta. Se on ymmärrettävää: rivejä on paljon, yksiköt vaihtelevat sentin ja euron välillä, ja osa summista tulee eri yhtiöltä kuin toinen. Kun laskun avaa kunnolla, käy kuitenkin nopeasti ilmi, että vain yhtä osaa siitä voi itse muuttaa — ja juuri se osa on se, josta koko kilpailuttaminen kertoo.

Tämä opas käy läpi sähkölaskun rivit siinä järjestyksessä, jossa ne yleensä lomakkeella ovat, ja kertoo kunkin kohdalla, mistä luku tulee ja voiko siihen vaikuttaa.

Miksi sähköstä tulee kaksi laskua?

Sähkön myynti ja sähkön siirto ovat Suomessa eri liiketoimintaa, ja useimmiten myös eri yhtiön asia. Sähkön myyjän saat valita vapaasti mistä päin Suomea tahansa. Siirrosta vastaa se verkkoyhtiö, jonka verkkoalueella asuntosi sijaitsee, ja sitä ei voi vaihtaa muuttamatta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että saat joko kaksi erillistä laskua tai yhden yhdistelmälaskun, jossa myyjän ja verkkoyhtiön rivit ovat omissa lohkoissaan. Jos saat vain yhden laskun etkä löydä siitä siirtomaksua, kyseessä on lähes varmasti yhdistelmälasku — verkkoyhtiö laskuttaa myyjän kautta.

Ero on tärkeä, koska kilpailuttaminen koskee vain myyjän lohkoa. Siirtolohko pysyy täsmälleen samana riippumatta siitä, minkä yhtiön sähkösopimuksen teet.

Sähkön myyjän rivit: perusmaksu ja energia

Myyjän osuus on käytännössä aina kaksi lukua. Perusmaksu on kiinteä kuukausimaksu, joka juoksee riippumatta siitä, kulutatko sähköä vai et. Elokuussa 2026 vertailussamme olevien sopimusten perusmaksut ovat 3,90–5,99 euroa kuukaudessa, eli vuositasolla noin 47–72 euroa.

Energiamaksu on se osa, joka kertyy kulutuksen mukaan, ja se merkitään sentteinä kilowattitunnilta. Tässä kohtaa kiinteä ja pörssisidonnainen sopimus näyttävät laskulla erilaisilta.

Kiinteähintaisessa sopimuksessa laskulla lukee yksi luku, esimerkiksi 9,99 c/kWh, ja se on koko energian hinta. Elokuussa 2026 vertailumme kiinteät sopimukset asettuvat välille 9,65–12,86 c/kWh.

Pörssisopimuksessa laskulla on kaksi lukua: kuukauden toteutunut pörssihinta ja yhtiön marginaali. Marginaali on se osa, jolla pörssisopimukset oikeasti eroavat toisistaan, koska pörssihinta on kaikille sama. Vertailumme pörssisopimusten marginaalit ovat 0,39–1,99 c/kWh. Ero halvimman ja kalleimman välillä on 1,6 senttiä kilowattitunnilta, mikä tarkoittaa sähkölämmitteisessä talossa noin 290 euroa vuodessa pelkästä marginaalista.

Konkreettinen esimerkki auttaa hahmottamaan mittasuhteet. Rivitaloasunnossa, jossa kuluu 3 500 kilowattituntia vuodessa, kiinteä 9,65 sentin sopimus 4,90 euron perusmaksulla maksaa vuodessa noin 397 euroa. Sama kulutus 12,86 sentin sopimuksella ja 5,99 euron perusmaksulla maksaa noin 522 euroa. Ero on 125 euroa vuodessa, eikä sähkö ole senttiäkään erilaista.

Jos haluat nähdä oman kulutuksesi kohdalla lasketut euromäärät, ne saa suoraan sähkösopimusten vertailusta.

Siirtomaksu: laskun se osa, jota ei voi kilpailuttaa

Verkkoyhtiön lohkossa on sama rakenne kuin myyjänkin: kiinteä perusmaksu ja kulutuksen mukaan kertyvä siirtomaksu sentteinä kilowattitunnilta. Perusmaksu määräytyy sulakekoon tai tehon mukaan, siirtomaksu kulutuksen mukaan.

Verkkoyhtiöllä on alueellaan yksinoikeus, joten hintaa ei säätele kilpailu vaan Energiavirasto. Vuonna 2021 voimaan tulleen sähkömarkkinalain muutoksen jälkeen verkkoyhtiö saa korottaa siirtohintoja enintään 8 prosenttia kahdentoista kuukauden aikana. Aiemmin katto oli 15 prosenttia.

Käytännössä siirto on tyypillisesti kolmannes koko sähkölaskusta. Siihen ei voi vaikuttaa sopimusvalinnalla, mutta kahteen asiaan voi: sulakekokoon ja siirtotuotteeseen. Molemmat käsitellään omassa oppaassaan, miksi siirtomaksua ei voi kilpailuttaa.

Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu

Sähkövero näkyy laskulla omana rivinään ja se peritään siirtolaskun yhteydessä, ei myyjän laskulla. Kotitaloudet kuuluvat aina veroluokkaan I, joka on korkeampi kuin teollisuuden veroluokka II.

Vuonna 2026 veroluokan I sähkövero on 2,253 senttiä kilowattitunnilta. Sen päälle tulee huoltovarmuusmaksu, joka nousi 1.4.2026 alkaen 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta. Yhteensä veroa kertyy siis 2,338 senttiä kilowattitunnilta ennen arvonlisäveroa.

Kun päälle lasketaan 25,5 prosentin arvonlisävero, sähköveron osuus on noin 2,93 senttiä jokaiselta kulutetulta kilowattitunnilta. Sähkölämmitteisessä talossa, jonka kulutus on 18 000 kilowattituntia vuodessa, tämä tarkoittaa noin 528 euroa vuodessa pelkkää sähköveroa. (Veroluvut Verohallinnon ja valtiovarainministeriön julkaisuista, tarkistettu elokuussa 2026.)

Arvonlisävero: 25,5 prosenttia kaikesta

Arvonlisävero lasketaan kaikkien muiden rivien päälle — energiasta, siirrosta ja sähköverosta. Syyskuusta 2024 alkaen yleinen arvonlisäverokanta on ollut 25,5 prosenttia.

Tämä on syy siihen, miksi eri lähteiden hintavertailut näyttävät välillä oudon erilaisilta. Sähköyhtiöt ilmoittavat kuluttajahinnat lähes aina arvonlisäveron kanssa, mutta pörssihintatilastot ja uutisotsikot usein ilman. Ero on neljännes, joten kannattaa aina tarkistaa kumpi luku on kyseessä. Vertailussamme kaikki luvut ovat arvonlisäverollisia.

Mitä laskulla lukee, jos sopimuksessa on kampanja

Moni sopimus myydään kampanjaedulla: perusmaksu on nolla euroa kolmen ensimmäisen kuukauden ajan tai energiahinta on alennettu määräajaksi. Laskulla tämä näkyy yleensä erillisenä hyvitysrivinä tai poikkeavana yksikköhintana kampanjajakson ajan.

Kampanja on aito etu, mutta se on lyhyt. Kolmen kuukauden perusmaksuetu on kuuden euron perusmaksulla 18 euroa — mukava, mutta pienempi kuin ero, joka syntyy marginaalista vuoden aikana. Siksi kampanjaa kannattaa katsoa vasta sen jälkeen, kun on verrannut sopimusten normaalihintoja. Vertailumme laskee ensimmäisen vuoden hinnan niin, että kampanjakuukaudet ovat kampanjahinnalla ja loput normaalihinnalla, jolloin molemmat näkyvät samassa luvussa.

Arviolasku ja tasauslasku

Jos saat laskuja, joissa lukee "arvio", verkkoyhtiö ei ole saanut mittarilukemaa. Etäluettavissa mittareissa tämä on nykyään harvinaista, mutta mahdollista esimerkiksi mittarin vikatilanteessa tai vapaa-ajan asunnossa, jossa yhteys on heikko.

Arviolaskutuksessa lasku tasataan myöhemmin todellisen kulutuksen mukaan. Tasauslasku voi olla iso yllätys, jos arvio on ollut pitkään liian pieni. Kannattaa siis tarkistaa Datahubin asiakasportaalista tai oman yhtiösi verkkopalvelusta, perustuvatko laskusi mitattuun vai arvioituun kulutukseen.

Kolme yleisintä väärinymmärrystä

Ensimmäinen on siirtomaksun sekoittaminen sähkön hintaan. Kun uutisissa kerrotaan sähkön halventuneen, puhutaan lähes aina energian hinnasta. Siirtomaksu voi silti nousta samaan aikaan, ja kokonaislasku pysyä ennallaan. Nämä ovat kaksi eri yhtiötä ja kaksi eri hintakehitystä.

Toinen on perusmaksun unohtaminen vertailussa. Nollan sentin marginaali kuulostaa hyvältä, mutta jos perusmaksu on kymmenen euroa kuukaudessa, pieni kuluttaja maksaa siitä enemmän kuin säästää. Vertailu kannattaa aina tehdä vuosihintana, ei yksikköhintana.

Kolmas on oman kulutuksen arvaaminen muistinvaraisesti. Useimmat aliarvioivat kulutuksensa selvästi, koska lämmityskuukaudet unohtuvat kesällä. Todellinen kulutus löytyy laskusta tai Datahubin asiakasportaalista, eikä sen etsimiseen mene kuin muutama minuutti.

Mihin lukuun kannattaa tarttua ensin

Kun rivit on käyty läpi, priorisointi on suoraviivainen. Vero ja arvonlisävero ovat samat kaikilla. Siirtomaksuun ei voi vaikuttaa sopimusvalinnalla. Jäljelle jää myyjän perusmaksu ja energiahinta, ja niistä energiahinta on käytännössä aina se, jossa isot eurot liikkuvat.

Poikkeus on hyvin pieni kulutus. Kerrostaloasunnossa, jossa kuluu noin 1 000 kilowattituntia vuodessa, perusmaksu voi olla suurempi kuin koko energiamaksu. Silloin kannattaa katsoa ensin perusmaksua ja vasta sitten senttejä. Vertailumme tekee tämän automaattisesti, koska järjestys lasketaan sinun ilmoittamallasi kulutuksella eikä yleisellä esimerkillä.

Nopein tapa selvittää oma tilanne on ottaa viimeisin lasku esiin, katsoa siitä oma energiahinta ja perusmaksu, ja syöttää ne vertailun laskuriin. Silloin näet euroina, kannattaako vaihtaa — ja jos ei kannata, saat myös sen vastauksen.

Jos mietit vielä, onko oma kulutuksesi tavallinen, siihen vastaa opas paljonko sähköä oikeasti kuluu.