Pörssisähkö vai kiinteä hinta 2026 — kumpi kannattaa sinulle?

Pörssisähkön ja kiinteän hinnan välinen valinta esitetään usein arvauksena tulevasta hintakehityksestä. Se on huono lähtökohta, koska kukaan ei tiedä ensi talven säätä eikä ensi vuoden markkinaa. Parempi tapa on kysyä, kumpi sopii omaan talouteen ja omaan kulutukseen — se on kysymys, johon voi vastata tänään.

Tässä oppaassa käydään läpi molempien logiikka, viime vuosien toteutuneet hinnat ja kolme kysymystä, jotka käytännössä ratkaisevat valinnan.

Miten pörssisähkö ja kiinteä hinta eroavat?

Kiinteässä sopimuksessa sovit energian hinnan etukäteen koko sopimuskaudeksi. Elokuussa 2026 vertailumme kiinteät sopimukset asettuvat välille 9,65–12,86 senttiä kilowattitunnilta, ja sopimuskaudet ovat 6 tai 24 kuukautta. Hinta on sama tammikuun pakkasaamuna ja heinäkuun tuulisena yönä.

Pörssisopimuksessa maksat sähköstä sen hinnan, joka pohjoismaisessa sähköpörssissä on kunakin hetkenä. Päälle tulee yhtiön marginaali ja kuukausittainen perusmaksu. Vertailumme pörssisopimusten marginaalit ovat 0,39–1,99 senttiä kilowattitunnilta.

Olennainen ero: kiinteässä sopimuksessa ostat vakuutuksen hinnannousua vastaan, ja vakuutuksella on hinta. Pörssisopimuksessa kannat riskin itse ja saat vastineeksi markkinahinnan ilman riskilisää.

Mitä pörssisähkö on maksanut viime vuosina?

Luvut kertovat tästä enemmän kuin mikään arvio. Vuoden 2025 pörssisähkön keskihinta Suomessa oli 5,08 senttiä kilowattitunnilta arvonlisäveroineen — ilman arvonlisäveroa 4,05 senttiä. Pörssisopimuksen asiakas maksoi tämän päälle marginaalin, eli noin puoli senttiä, sekä perusmaksun.

Tämä on syytä lukea tarkasti: luku on toteutunut menneen vuoden keskiarvo, ei ennuste eikä lupaus. Se ei myöskään ole suoraan vertailukelpoinen tämän hetken kiinteisiin hintoihin, koska kiinteä hinta sovitaan aina etukäteen sen hetkisen markkinanäkymän perusteella. Vuonna 2025 tarjolla olleet kiinteät hinnat olivat eri kuin ne, joita tarjotaan nyt.

Vuoden 2026 aikana vaihtelu on ollut suurta. Helmikuussa keskihinta oli 17,22 senttiä kilowattitunnilta arvonlisäveroineen, heinäkuussa 1,93 senttiä. Ero yksittäisten kuukausien välillä on siis lähes yhdeksänkertainen.

Tästä näkee sekä pörssisähkön edun että sen riskin. Vuositasolla keskihinta on ollut selvästi kiinteitä sopimuksia halvempi, mutta yksittäinen talvikuukausi voi olla moninkertainen. Jos laskun on mahduttava joka kuukausi samaan budjettiin, keskiarvo ei lohduta helmikuussa.

(Hintaluvut Suomen hinta-alueen toteutuneista pörssihinnoista, tarkistettu elokuussa 2026. Menneet hinnat eivät ennusta tulevia.)

Kysymys 1: kestääkö taloutesi vaihtelun?

Tämä on tärkein kysymys, ja se ei ole hintakysymys vaan kassavirtakysymys.

Jos sähkölasku on pieni osa kuukausibudjettia ja kolminkertainen lasku helmikuussa on epämiellyttävä mutta ei ongelma, pörssisähkö on todennäköisesti järkevä valinta. Vuosien yli keskiarvo on puolellasi.

Jos taas budjetti on tiukka ja yllättävä 300 euron lasku tarkoittaisi luottokortin käyttöä tai laskun jaksottamista, kiinteä hinta on parempi vaihtoehto. Silloin ei osteta halvinta sähköä vaan ennustettavuutta, ja se on täysin perusteltu ostos.

Kysymys 2: voitko siirtää kulutustasi?

Pörssisähkön hyöty ei tule pelkästään keskihinnasta, vaan siitä, että kulutuksen voi ajoittaa halvoille tunneille.

Jos kotona on lämminvesivaraaja, sähköauto, varaava lämmitys tai ohjattava lämpöpumppu, ajoittamisella on todellista merkitystä. Näissä kohteissa iso osa kulutuksesta on siirrettävissä yöhön ja tuulisiin tunteihin, ja oma keskihinta painuu selvästi vuorokauden keskiarvon alle.

Jos taas asut kerrostalossa, jossa lämmitys tulee taloyhtiöltä, sähkö kuluu valaistukseen, ruoanlaittoon ja elektroniikkaan. Ne osuvat iltaan, joka on vuorokauden kallein aika, eikä niitä voi juuri siirtää. Silloin pörssisähkön ajoitushyöty jää pieneksi — sopimus voi silti olla halvempi, mutta perustelu on eri.

Kulutuksen ajoituksesta on tullut entistä tarkempaa, kun sähkömarkkina siirtyi vartin mittaiseen hinnoitteluun. Mitä se tarkoittaa käytännössä, kerrotaan oppaassa varttihinnoittelu selitettynä.

Kannattaa myös huomata, että ajoitushyöty koskee vain energiaosuutta. Siirtomaksu kertyy saman suuruisena riippumatta siitä, mihin kellonaikaan sähkö kuluu — paitsi jos verkkoyhtiöltä on tilattu aikasiirtotuote. Jos siis suunnittelet siirtäväsi kulutusta yöhön, kannattaa katsoa samalla myös siirtotuote, jota käsitellään oppaassa sähkön siirtomaksu.

Kysymys 3: seuraatko hintoja vai etkö?

Pörssisähkö palkitsee seuraamisesta. Seuraavan päivän tuntihinnat julkaistaan iltapäivällä, ja moni yhtiö näyttää ne sovelluksessaan. Jos katsot ne kerran päivässä ja ajastat pyykin ja astianpesun sen mukaan, hyöty on konkreettinen.

Jos tiedät jo etukäteen, ettet tule katsomaan mitään sovellusta, se ei ole ongelma — pörssisähkö toimii silloinkin, mutta hyöty jää keskihinnan varaan. Osa ihmisistä myös kokee hintojen seuraamisen kuormittavana, ja se on itsessään pätevä syy valita kiinteä sopimus.

Mitä "toistaiseksi voimassa oleva" tarkoittaa tässä?

Kolmas sopimustyyppi jää usein huomiotta. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa hinta on kiinteä sentti kilowattitunnilta, mutta yhtiö saa muuttaa sitä ilmoittamalla siitä etukäteen. Sopimus ei siis sido kumpaakaan määräajaksi.

Se kuulostaa joustavalta, ja on sitä, mutta siinä on kaksi puolta. Hinta voi laskea markkinan mukana ilman että sinun tarvitsee tehdä mitään, mutta se voi myös nousta, eikä nousulle ole samaa suojaa kuin määräaikaisessa sopimuksessa.

Käytännössä toistaiseksi voimassa oleva sopimus vaatii sinulta samaa kuin pörssisähkö: hinnan tarkistamista silloin tällöin. Jos et aio tarkistaa, määräaikainen on turvallisempi valinta.

Entä sopimuksen pituus?

Jos päädyt kiinteään sopimukseen, jäljelle jää kysymys kaudesta. Vertailumme kiinteät sopimukset ovat 6 tai 24 kuukauden mittaisia.

Kahden vuoden sopimus lukitsee hinnan pitkäksi aikaa. Se on turva, jos hinnat nousevat, ja harmi, jos ne laskevat — sopimusta ei voi irtisanoa kesken kauden ilman perustetta, ja irtisanomisen säännöt käydään läpi oppaassa sähkösopimuksen irtisanominen.

Puolen vuoden sopimus on kompromissi: se antaa vakaan hinnan yhden lämmityskauden yli ja jättää mahdollisuuden reagoida kevään markkinaan. Käytännössä se sopii hyvin ihmiselle, joka haluaa talven ennustettavaksi mutta ei halua sitoutua pidemmälle.

Milloin kiinteä sopimus kannattaa tehdä?

Kiinteän hinnan taso seuraa markkinan tulevaisuudennäkymää, ja se näkymä on erilainen eri vuodenaikoina. Kiinteät tarjoukset ovat tyypillisesti korkeimmillaan silloin, kun markkinalla on juuri koettu hintapiikki ja epävarmuus on suurta.

Tästä ei kuitenkaan kannata rakentaa ajoitusstrategiaa. Sähkön hinnan ennustaminen on ammattilaisillekin vaikeaa, ja kotitalouden kannalta odottaminen tarkoittaa yleensä sitä, että kalliimpi sopimus jatkuu odottamisen ajan.

Järkevämpi periaate on tehdä päätös silloin, kun sopimus on joka tapauksessa vaihtumassa: määräaikaisen päättyessä tai muuton yhteydessä. Silloin päätöksellä on luonnollinen hetki, eikä sitä tarvitse arvata etukäteen.

Voiko valita molemmat?

Osa yhtiöistä tarjoaa hybridituotteita, joissa osa kulutuksesta on kiinteällä hinnalla ja osa pörssihinnalla, tai pörssisopimusta hintakatolla. Ne ovat käyttökelpoisia, mutta niiden vertaaminen on hankalampaa, koska hinta riippuu useammasta muuttujasta.

Yksinkertaisempi tapa saavuttaa sama on jakaa riski ajassa: valitse lyhyempi kiinteä kausi ja tarkista tilanne sen päättyessä. Se on läpinäkyvämpi ja helpompi vertailla.

Näin päätät käytännössä

Jos vastasit ensimmäiseen kysymykseen "budjetti on tiukka", valitse kiinteä. Se kysymys ohittaa muut, koska maksukyky on ehto eikä optimointia.

Jos budjetti kestää vaihtelun ja pystyt siirtämään kulutusta, valitse pörssisähkö ja katso ennen kaikkea marginaalia ja perusmaksua — ne ovat ainoat luvut, joilla pörssisopimukset eroavat toisistaan.

Jos budjetti kestää mutta et halua ajatella asiaa lainkaan, kumpi tahansa toimii. Silloin ratkaisee kokonaishinta, jonka näet sähkösopimusten vertailusta omalla kulutuksellasi laskettuna. Vertailussa voi rajata näkyviin vain pörssisopimukset tai vain kiinteät, jolloin valinta pilkkoutuu kahteen erilliseen ja helpompaan päätökseen.