Varttihinnoittelu selitettynä: mitä 15 minuutin sähkönhinta tarkoittaa laskussasi

Sähkön hinta on vuosikymmenten ajan määräytynyt tunneittain. Lokakuussa 2025 se muuttui: pohjoismainen sähkömarkkina siirtyi vartin mittaiseen kaupankäyntijaksoon, ja pörssisähkösopimusten hinnoittelu siirtyi samaan tahtiin viimeistään vuoden 2026 alussa.

Muutos kuulostaa tekniseltä, ja pääosin se sitä onkin. Muutamalta osin se kuitenkin näkyy kotitalouden laskussa ja sähkön käytön ajoittamisessa, ja ne kohdat käydään tässä läpi.

Mitä varttihinnoittelu tarkoittaa?

Aiemmin sähkön pörssihinta määräytyi tunniksi kerrallaan: yksi hinta kello 8–9, toinen kello 9–10 ja niin edelleen. Vuorokaudessa oli 24 hintaa.

Varttihinnoittelussa hinta määräytyy viideksitoista minuutiksi kerrallaan. Vuorokaudessa on siis 96 hintaa. Muuten logiikka on täsmälleen sama: kysyntä ja tarjonta kohtaavat, ja kallein tarvittava tuotantomuoto asettaa jakson hinnan.

Sama tarkkuus koskee myös mittausta. Sähkönkulutus mitataan vartin jaksoissa, ja laskutus perustuu näihin lukemiin.

Miksi muutos tehtiin?

Syy on sähköjärjestelmän muuttuminen. Kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa, tuotanto vaihtelee nopeasti — tuulen tyyntyminen tai pilven varjo näkyy järjestelmässä minuuteissa, ei tunneissa.

Tunnin mittainen hintajakso ei enää kuvannut todellista tilannetta riittävän tarkasti. Vartin jakso vastaa paremmin sitä, mitä verkossa oikeasti tapahtuu, ja se helpottaa myös kysyntäjouston ja sähkövarastojen hyödyntämistä.

Muutos on eurooppalainen: sama siirtymä on tehty tai tekeillä koko EU:n sähkömarkkinalla, ja se perustuu unionin sähkömarkkinasääntelyyn. Suomi siirtyi vartin markkinaan 1.10.2025.

Ketä varttihinnoittelu koskee?

Suoraan se koskee pörssisähkösopimuksen asiakkaita. Heidän laskunsa perustuu jatkossa vartin hintoihin ja vartin mittaukseen. Kaikkien pörssisähkösopimusten piti siirtyä varttihinnoitteluun viimeistään 1.1.2026.

Kiinteähintaisen sopimuksen asiakkaan laskuun muutos ei vaikuta. Hinta on sama riippumatta siitä, minä varttina sähkö kuluu, joten mittaustarkkuudella ei ole hinnan kannalta merkitystä.

Yksi tekninen reunaehto on hyvä tietää: kaikki sähkömittarit eivät vielä tue vartin mittausta. Mittareita uusitaan vaiheittain, ja siirtymälle on asetettu takaraja vuoden 2028 loppuun. Jos mittarisi ei vielä tue vartin mittausta, kulutus jaetaan laskennallisesti tunnin sisällä, kunnes mittari on vaihdettu.

Mitä se tarkoittaa laskun kannalta?

Useimmille ei paljon mitään. Vuorokauden keskihinta ei muutu siitä, että se lasketaan 96 luvusta 24:n sijaan, eikä sähkön kokonaishinta ole varttihinnoittelun takia noussut tai laskenut.

Kaksi asiaa kuitenkin muuttuu. Ensinnäkin hintapiikit ovat aiempaa lyhyempiä ja terävämpiä. Aiemmin poikkeuksellisen kallis tilanne hinnoiteltiin koko tunnille; nyt se voi koskea vain yhtä varttia. Se on kuluttajan kannalta hyvä asia, koska kalliin jakson kesto lyhenee.

Toiseksi laskun erittely on tarkempi. Jos vertaat kuukausiraportteja aiempiin vuosiin, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska laskentatapa on eri.

Kannattaako sähkönkäyttöä nyt ajoittaa tarkemmin?

Periaatteessa kyllä, käytännössä vain rajallisesti.

Kotitalouden isot kuormat — pyykinpesu, astianpesu, sähköauton lataus, lämminvesivaraaja — kestävät tunteja, eivät vartteja. Niiden ajoittamisessa vartin tarkkuudella ei ole juuri merkitystä, koska kuorma osuu joka tapauksessa useaan varttiin.

Missä tarkkuus merkitsee, on automaattinen ohjaus. Älykkäät latausjärjestelmät, kotiakut ja lämpöpumppujen ohjausjärjestelmät voivat reagoida vartin tarkkuudella, ja niissä hyöty on todellinen. Käsin ohjaamalla samaan ei pääse eikä kannata yrittää.

Käytännön neuvo pysyy siis ennallaan: siirrä isot kuormat halvoille jaksoille, älä yritä optimoida minuutteja.

Mistä vartin hinnat näkee?

Seuraavan päivän hinnat julkaistaan edellisenä iltapäivänä, kuten ennenkin. Useimmat sähköyhtiöt näyttävät ne omassa sovelluksessaan tai verkkopalvelussaan, ja moni näyttää sekä vartin hinnat että tunnin keskiarvon.

Oman toteutuneen kulutuksen vartin tarkkuudella näkee Datahubin asiakasportaalista, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Sieltä löytyvät myös aiemmat vuodet, jos haluat verrata.

Pitääkö minun tehdä jotain?

Ei tarvitse. Siirtymä hoidettiin sähköyhtiöiden ja verkkoyhtiöiden välillä, eikä se vaatinut asiakkaalta toimenpiteitä, sopimuksen uusimista tai laitehankintoja.

Jos sinulla on pörssisähkösopimus, sopimusehtoihin on tullut muutosilmoitus hinnoittelujakson pituudesta. Se on tekninen muutos, ei uusi sopimus.

Ainoa asia, joka voi vaatia toimia, on mittari. Jos verkkoyhtiösi vaihtaa mittarisi vartin mittausta tukevaan malliin, saat siitä ilmoituksen ja mahdollisesti pyynnön päästä mittaritilaan. Vaihdosta ei peritä erillistä maksua.

Miksi sähkö on välillä ilmaista tai jopa miinuksella?

Negatiiviset hinnat ovat yleistyneet, ja varttihinnoittelu tekee ne näkyvämmiksi, koska yksittäinen negatiivinen vartti erottuu omana jaksonaan.

Ilmiö syntyy, kun tuotantoa on enemmän kuin kulutusta ja tuotantoa ei kannata ajaa alas. Aurinkoisena ja tuulisena kevätpäivänä, jolloin lämmitystä ei tarvita eikä teollisuus käy täydellä teholla, tuottajan voi olla halvempaa maksaa sähkön ottamisesta kuin pysäyttää laitos.

Kuluttajan kannalta tämä tarkoittaa yksittäisiä jaksoja, joilla sähkön energiaosuus on nolla tai negatiivinen. Siirtomaksu ja verot kertyvät silti normaalisti, joten lasku ei koskaan mene miinukselle — mutta halvimmat hetket kannattaa käyttää.

Muuttaako varttihinnoittelu sopimusten vertailua?

Ei muuta. Pörssisopimusten keskinäinen ero on edelleen sama kaksi lukua: marginaali sentteinä kilowattitunnilta ja perusmaksu euroina kuukaudessa. Pörssihinta itsessään on kaikilla sama riippumatta siitä, lasketaanko se tunnin vai vartin jaksoissa.

Vertailussamme pörssisopimusten marginaalit ovat elokuussa 2026 välillä 0,39–1,99 senttiä kilowattitunnilta. Ero halvimman ja kalleimman välillä on 1,6 senttiä, mikä sähkölämmitteisessä talossa tarkoittaa noin 290 euroa vuodessa. Se on suuruusluokaltaan aivan eri asia kuin mikään ajoituksen hienosäätö.

Toisin sanoen: varttihinnoittelu on hyvä tuntea, mutta se ei ole se paikka, jossa kotitalouden sähkölaskussa on eniten pelivaraa. Sopimuksen valinta on.

Vaikuttaako muutos siirtomaksuun?

Siirtomaksuun varttihinnoittelu ei tuo hintavaihtelua. Siirtomaksu on edelleen kiinteä sentti kilowattitunnilta tai aikaperusteinen kahdella hintatasolla, riippuen siitä minkä siirtotuotteen olet valinnut.

Mittaus sen sijaan tarkentuu myös siirron puolella, koska molemmat perustuvat samaan mittariin. Käytännössä tämä näkyy lähinnä siinä, että kulutusraportit ovat tarkempia.

Jos sinulla on tehoperusteinen siirtotuote, jossa perusmaksu määräytyy huipputehon mukaan, kannattaa tarkistaa verkkoyhtiöltä, mitataanko huipputeho jatkossa tunnin vai vartin jaksossa. Vartin jaksossa lyhyt tehopiikki näkyy herkemmin, ja se voi vaikuttaa maksuun.

Muuttuiko sähkön myyntisopimusten hinnoittelu muuten?

Ei muuttunut. Pörssisopimuksen rakenne on edelleen sama: pörssihinta, yhtiön marginaali ja kuukausittainen perusmaksu. Kiinteä sopimus on edelleen yksi sentti kilowattitunnilta sovitun kauden ajan.

Osa yhtiöistä on muuttanut samassa yhteydessä sovellustensa näkymiä ja raportteja, ja se voi antaa vaikutelman isommasta muutoksesta kuin mistä on kyse. Itse tuote on ennallaan.

Yhteenveto

Sähkön hinta vaihtuu nyt neljä kertaa tunnissa, eli 96 kertaa vuorokaudessa. Muutos koskee pörssisähkösopimuksia, ei kiinteähintaisia. Se ei nostanut eikä laskenut sähkön hintaa, mutta se lyhensi hintapiikkien kestoa ja tarkensi mittausta. Mittarien uusiminen on kesken ja valmistuu vuoden 2028 loppuun mennessä.

Käytännön hyöty tulee edelleen samasta asiasta kuin ennenkin: isot kuormat halvoille jaksoille ja sopimus, jonka marginaali ja perusmaksu ovat kunnossa. Jälkimmäisen voi tarkistaa omalla kulutuksellaan sähkösopimusten vertailusta.

Jos pörssisähkön logiikka on vielä epäselvä, kannattaa aloittaa oppaasta pörssisähkö selitettynä.