Sähkölämmittäjän sopimusopas: näin valitset, kun kulutus on 15 000 kilowattituntia tai enemmän

Sähkölämmitteisessä talossa sopimusvalinta on eri kokoluokan päätös kuin kerrostaloasunnossa. Kun vuosikulutus on 15 000 kilowattitunnin luokkaa, yhden sentin ero kilowattituntihinnassa on noin 150 euroa vuodessa. 18 000 kilowattitunnilla se on 180 euroa ja 25 000 kilowattitunnilla 250 euroa.

Se yksi luku selittää lähes kaiken tässä oppaassa. Sähkölämmittäjän kannattaa käyttää aikansa energian hintaan, ei mihinkään muuhun.

Perusmaksulla on vähemmän väliä kuin luulet

Perusmaksu on kiinteä kuukausikulu, joka juoksee kulutuksesta riippumatta. Vertailussamme perusmaksut asettuvat syyskuussa 2026 välille 3,90 ja 5,99 euroa kuukaudessa, eli koko hajonta on noin 25 euroa vuodessa.

Kerrostaloasunnossa, jossa kulutus on noin 1 000 kilowattituntia vuodessa, tuo 25 euroa on merkittävä osa koko energialaskua. Sähkölämmitteisessä talossa se on pyöristysvirhe.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkölämmittäjän ei kannata valita sopimusta perusmaksun perusteella eikä varsinkaan hylätä halpaa energiahintaa siksi, että perusmaksu on euron kalliimpi. Vertailumme laskee molemmat mukaan samaan vuosisummaan juuri tästä syystä.

Pörssi vai kiinteä, kun kulutus on iso

Tähän saa laskettua tarkan rajan, koska molempien hinnat ovat tiedossa.

Halvin vertailussamme näkyvä kiinteä sopimus on 9,65 senttiä kilowattitunnilta ja sen perusmaksu 3,90 euroa kuukaudessa. Halvimman pörssisopimuksen marginaali on 0,32 senttiä ja perusmaksu 4,45 euroa.

18 000 kilowattitunnin talossa nämä menevät tasan, kun pörssisähkön vuosikeskiarvo asettuu noin 9,2 senttiin kilowattitunnilta. Sen alle jäävällä keskihinnalla pörssi on halvempi.

Vertailun vuoksi toteutuneet vuosikeskiarvot arvonlisäveron kanssa: 2022 noin 18,75 senttiä, 2023 noin 6,68 senttiä, 2024 noin 5,68 senttiä ja 2025 noin 5,09 senttiä kilowattitunnilta. Neljästä vuodesta yhtenä kiinteä olisi voittanut, kolmena pörssi.

Tämä ei ole ennuste. Se on kuvaus siitä, mitä riski tarkoittaa: kolme vuotta neljästä pörssi on ollut selvästi halvempi, ja yhtenä vuonna se oli selvästi kalliimpi. Sähkölämmitteisessä talossa se yksi vuosi maksaa tuhansia euroja, koska kulutus on suuri juuri silloin, kun hinta on korkeimmillaan.

Miksi sähkölämmittäjän riski on suurempi

Kotitalouden kulutus ja sähkön hinta korreloivat. Kylmällä säällä sähkö on kallista, ja kylmällä säällä sähkölämmitteinen talo kuluttaa eniten.

Tämä tarkoittaa, että sähkölämmittäjän toteutunut keskihinta on pörssisopimuksessa lähtökohtaisesti korkeampi kuin vuoden yleinen keskiarvo, ellei kulutusta ohjata. Kesäkuukausien halvat hinnat eivät auta, koska niinä kuukausina kulutus on pieni.

Sama ilmiö toimii toiseen suuntaan kerrostaloasunnossa, jossa kulutus on läpi vuoden tasaista. Siksi samaa neuvoa ei voi antaa molemmille.

Mitä ohjaus oikeasti tuo

Jos päädyt pörssisopimukseen, ohjaus ei ole lisäetu vaan koko perustelu. Ilman sitä maksat juuri niistä jaksoista, jotka ovat kalleimpia.

Ohjattavia kuormia sähkölämmitteisessä talossa ovat käytännössä lämminvesivaraaja, varaava lattialämmitys, sähköauton lataus ja kiuas. Näissä sähkö varastoituu lämmöksi, joten sen voi tuottaa etukäteen halvemmalla jaksolla.

Suoraa sähkölämmitystä eli patterilämmitystä ei voi samalla tavalla siirtää. Huoneen lämpötilaa voi laskea kalliiden jaksojen ajaksi, mutta talo jäähtyy nopeasti eikä varastoi lämpöä montaa tuntia. Jos talossa on pelkkä suora sähkölämmitys eikä varaavaa massaa, pörssisopimuksen ohjaushyöty jää pieneksi.

Käytännön ohje: selvitä ennen sopimusvalintaa, mitä talossasi oikeasti voi ohjata. Se ratkaisee enemmän kuin mikään hintavertailu.

Kiinteän sopimuksen ajoitus

Kiinteiden sopimusten hinnat elävät markkinan mukana, ja moni jää odottamaan parempaa hetkeä.

Odottamisen ongelma on epäsymmetria: hyöty on arvaus, mutta hinta on tiedossa. Jos maksat tällä hetkellä sentin liikaa, jokainen odotettu kuukausi maksaa 18 000 kilowattitunnin talossa noin 15 euroa.

Toinen ajoituksen kysymys on sopimuksen pituus. Vertailussamme kiinteiden sopimusten kaudet ovat pääosin 12 tai 24 kuukautta. Pidempi kausi lukitsee hinnan pidemmäksi aikaa, mikä on hyvä asia jos hinta nousee ja huono jos se laskee. Yli kahden vuoden sopimuksesta kuluttaja saa lain mukaan irtautua, kun kaksi vuotta on kulunut ensimmäisen sopimuskauden alusta.

Siirtotuote on laskun toinen puolisko

Verkkoyhtiötä ei voi vaihtaa, mutta siirtotuotteen voi usein valita. Useimmilla verkkoyhtiöillä valittavana on yleissiirto, jossa hinta on sama kellonajasta riippumatta, sekä aikasiirto tai kausisiirto, joissa yö tai kesäyö on halvempi ja päivä kalliimpi.

Aikaperusteisessa siirtotuotteessa perusmaksu on tyypillisesti korkeampi ja yöenergia halvempaa. Se kannattaa siis vain, jos riittävän suuri osa kulutuksesta osuu halvemmalle jaksolle. Varaavassa lämmityksessä ja ohjatussa varaajassa osuus voi olla suuri, suorassa sähkölämmityksessä ei.

Laskutapa on yksinkertainen: ota verkkoyhtiösi hinnasto, katso oman kulutuksesi jakauma yön ja päivän välillä sähköyhtiön sovelluksesta tai Datahubista ja laske molemmat tuotteet auki. Ero on usein kymmeniä euroja vuodessa, joskus enemmän.

Siirtomaksun rakenne on avattu tarkemmin oppaassa sähkön siirtomaksu, ja yö- ja yleissähkön vertailu oppaassa yösähkö vai yleissähkö.

Lämpöpumppu muuttaa yhtälön

Jos harkitset lämpöpumppua, se vaikuttaa sopimusvalintaan enemmän kuin mikään sopimusten välinen ero.

Motivan mukaan ilmalämpöpumpun keskimääräinen säästö sähkölämmitystaloissa oli sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa noin 3 000 kilowattituntia vuodessa, mutta vaihtelu talojen välillä oli hyvin suurta. Yksi ilmalämpöpumppu kattaa tyypillisesti 40 ja 60 prosentin väliltä talon lämmöntarpeesta.

Maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu ovat isompia investointeja, ja Motivan mukaan maalämpö on sitä kannattavampi, mitä suurempi rakennuksen energiankulutus on. Näissä säästö on tapauskohtainen eikä sitä voi arvioida ilman kohteen tietoja.

Sopimuksen kannalta olennaista on, että kulutuksen pudotessa myös sopimustyypin merkitys pienenee. Jos kulutus laskee 18 000 kilowattitunnista 11 000 kilowattituntiin, yhden sentin ero maksaa 180 euron sijaan 110 euroa vuodessa.

Lämpöpumppu ei kuitenkaan poista riskiä, koska se kuluttaa eniten juuri kylmällä säällä, jolloin sen hyötysuhdekin on heikoimmillaan. Pörssisopimuksen riskiprofiili säilyy samanmuotoisena, vain pienempänä.

Yleisimmät virheet sähkölämmittäjän sopimusvalinnassa

Ensimmäinen: sopimuksen valinta senttihinnan perusteella laskematta sitä auki omalla kulutuksella. Kampanjahinta neljäksi kuukaudeksi näyttää halvalta, mutta 24 kuukauden sopimuksessa merkitystä on normaalihinnalla.

Toinen: pörssisopimuksen valitseminen ilman minkäänlaista ohjausta. Silloin otetaan riski ilman sitä hyötyä, jonka vuoksi riski kannattaisi ottaa.

Kolmas: määräaikaisen sopimuksen päättymisen unohtaminen. Sopimus jatkuu tällöin toistaiseksi voimassa olevana yleishinnalla, joka on harvoin sama kuin uusille asiakkaille tarjottava hinta. Sähkölämmitteisessä talossa tämä unohdus on satojen eurojen luokkaa vuodessa.

Neljäs: kulutusarvion heittäminen hatusta. Todellinen vuosikulutus löytyy vanhoilta laskuilta tai Datahubin asiakasportaalista, ja sillä laskettu vertailu on aivan eri asia kuin arvaukseen perustuva.

Yhteenveto

Sähkölämmittäjällä energian hinta ratkaisee ja perusmaksu on sivuseikka. Yksi sentti on 18 000 kilowattitunnin talossa noin 180 euroa vuodessa.

Pörssisähkö on ollut kolmena vuotena neljästä selvästi halvempi, mutta sähkölämmittäjän riski on suurempi kuin muiden, koska kulutus on suurimmillaan silloin kun hinta on korkeimmillaan. Ohjattava lämmitys pienentää tuota riskiä, suora sähkölämmitys ei.

Kiinteä sopimus on tässä talossa ostettua ennustettavuutta. Se maksaa keskimäärin enemmän, ja se on täysin pätevä valinta, jos talvikuukauden lasku ei saa yllättää.

Laske oma tilanteesi sähkösopimusten vertailussa 18 000 kilowattitunnin esiasetuksella tai omalla tarkalla kulutuksellasi. Vertailu näyttää molempien sopimustyyppien vuosihinnan samassa näkymässä.

Lähteet

Lämpöpumppujen säästöluvut: Motiva, ilmalämpöpumppu ja Motiva, mikä lämpöpumppu kannattaa valita. Määräaikaisten sopimusten jatkaminen ja irtisanomisoikeus: Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pörssisähkön toteutuneet vuosikeskiarvot perustuvat Nord Poolin Suomen hinta-alueen spot-hintoihin, nordpoolgroup.com. Sopimusten hinnat, marginaalit ja perusmaksut ovat Kettukilpailutuksen omaa vertailudataa, tarkistettu yhtiöiden omista tilauslinkeistä 10.9.2026.