Yösähkö vai yleissähkö — kannattaako siirtotuotteen vaihto?

Yösähkö on käsite, joka on periytynyt ajalta, jolloin varaavaa sähkölämmitystä rakennettiin uusiin taloihin. Se elää edelleen, mutta sen kannattavuus on muuttunut — ja moni maksaa yösähkötuotteesta, joka ei enää sovi hänen kulutukseensa.

Tässä oppaassa käydään läpi, mistä yösähkössä on kyse, kenelle se sopii, ja miten kannattavuuden voi laskea omalla laskullaan.

Mitä yösähkö tarkoittaa?

Yösähkö eli aikasähkö on hinnoittelutapa, jossa sähkö on halvempaa yöaikaan ja kalliimpaa päiväaikaan. Yöaika on tyypillisesti kello 22–07, mutta tarkat tunnit vaihtelevat yhtiöittäin ja verkkoalueittain, joten ne on syytä tarkistaa omasta sopimuksesta.

Tässä kohtaa menee helposti sekaisin kaksi eri asiaa, ja sekaannus on niin yleinen, että se kannattaa oikaista heti.

Aikasähkö voi tarkoittaa sähkön myyjän hinnoittelua: energiahinta on yöllä matalampi kuin päivällä. Aikasiirto taas tarkoittaa verkkoyhtiön hinnoittelua: siirtomaksu on yöllä matalampi. Nämä ovat kaksi eri sopimusta kahden eri yrityksen kanssa, ja ne voi valita toisistaan riippumatta.

Jotta yöaikaan siirtämisestä saisi täyden hyödyn, molempien pitää olla aikaperusteisia. Jos vain toinen on, hyöty puolittuu.

Kenelle yösähkö sopii?

Yösähkö kannattaa silloin, kun riittävän suuri osa kulutuksesta osuu yöaikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa taloutta, jossa on jokin seuraavista.

Varaava sähkölämmitys on klassinen tapaus. Varaajat ladataan yöllä, ja lämpö luovutetaan päivän aikana. Näissä taloissa yöosuus voi olla yli puolet koko kulutuksesta.

Lämminvesivaraaja ajastettuna yöhön siirtää merkittävän erän halvoille tunneille. Tämä on yleensä helppo toteuttaa, koska varaajassa on usein valmiiksi ohjaus.

Sähköauton yölataus on nykyään yleisin syy. Auton lataus on suuri ja täysin ajastettavissa oleva kuorma, ja se yksin voi kääntää laskelman yösähkön puolelle.

Jos kotona ei ole mitään näistä, yöosuus jää yleensä pieneksi. Jääkaappi, pakastin ja valmiustilat käyvät yöllä, mutta ne ovat pieni osa kokonaisuudesta. Silloin päiväajan korkeampi hinta syö yön edun.

Missä raja kulkee?

Tarkkaa prosenttilukua ei voi antaa, koska se riippuu siitä, kuinka paljon yö- ja päivähinta eroavat omassa tarjouksessasi. Laskutapa on kuitenkin sama kaikille.

Ota esiin kolme lukua: yleissähkön hinta, aikasähkön yöhinta ja aikasähkön päivähinta. Arvioi sitten, kuinka suuri osuus kulutuksestasi osuu yöaikaan. Kerro yöosuus yöhinnalla ja päiväosuus päivähinnalla, ja vertaa summaa siihen, mitä sama kulutus maksaisi yleissähköllä.

Esimerkki: jos yleissähkö on 10 senttiä, aikasähkön yöhinta 8 senttiä ja päivähinta 11 senttiä, kannattavuusraja on 33 prosentin yöosuudessa. Sitä suuremmalla yöosuudella aikasähkö on halvempi, sitä pienemmällä yleissähkö.

Oman yöosuutensa näkee helpoiten sähköyhtiön verkkopalvelusta tai Datahubin asiakasportaalista, joissa kulutus näkyy tunneittain. Arvaaminen ei tässä kannata, koska ero on usein pienempi kuin luullaan.

Yösähkö ja pörssisähkö eivät ole sama asia

Tämä on toinen yleinen sekaannus. Yösähkössä on kaksi kiinteää hintaa, yö ja päivä, ja ne pysyvät samoina koko sopimuskauden. Pörssisähkössä hinta vaihtuu markkinan mukaan, nykyään neljä kertaa tunnissa.

Pörssisähkössä yöt ovat tyypillisesti halvempia, mutta eivät aina — tuulinen päivä voi olla halvempi kuin tyyni yö. Pörssisähkö palkitsee siis joustavuudesta, yösähkö säännöllisyydestä.

Jos kulutuksesi on ajastettavissa mutta ei sidottu kellonaikaan, pörssisähkö antaa yleensä enemmän. Jos kulutus on sidottu vuorokausirytmiin, esimerkiksi varaavaan lämmitykseen, yösähkö on yksinkertaisempi. Vertailu näiden välillä on tehty oppaassa pörssisähkö vai kiinteä hinta.

Mihin aikaan yöaika oikeasti alkaa?

Tämä on kysymys, joka kannattaa tarkistaa omasta sopimuksesta eikä olettaa. Yleisin jaksotus on kello 22–07, mutta osalla verkkoyhtiöistä yöaika alkaa kello 23 ja osalla se on eri talvella ja kesällä.

Osa yhtiöistä käyttää myös jaksotusta, jossa viikonloppu lasketaan kokonaan halvempaan aikaan. Se voi kääntää laskelman merkittävästi, jos suuri osa pyykistä ja saunomisesta osuu lauantaihin.

Ero tunnissa ei kuulosta suurelta, mutta se on juuri se tunti, jolloin ilta-aktiviteetit tapahtuvat. Jos ajastat pyykinpesun kello 22:ksi ja yöaika alkaakin kello 23, koko ajastuksen hyöty menee ohi.

Onko yösähkö sama asia kuin kaksiaikatariffi?

Käytännössä kyllä. Nimitykset vaihtelevat yhtiöittäin: yösähkö, aikasähkö, kaksiaikasähkö ja kausisähkö tarkoittavat kaikki hinnoittelua, jossa hinta riippuu kellonajasta.

Kausisähkö on näistä poikkeus, koska siinä jaottelu tehdään talviarkipäivän ja muun ajan välillä, ei yön ja päivän. Se on suunniteltu kohteisiin, joissa kulutus painottuu voimakkaasti lämmityskauteen, ja se kannattaa laskea omana vaihtoehtonaan.

Yhteistä kaikille on se, että kannattavuus riippuu kulutuksen jakautumisesta, ei tuotteen nimestä. Laskutapa on sama kuin edellä: osuudet kerrottuna omilla hinnoillaan.

Kannattaako vanha yösähkösopimus purkaa?

Moni sähkölämmitteinen talo on ollut yösähköllä vuosikymmeniä, ja tilanne on voinut muuttua matkan varrella. Yleisin syy on lämmitystavan vaihto: kun varaava sähkölämmitys on korvattu maalämmöllä tai ilmavesilämpöpumpulla, kulutus ei enää painotu yöhön samalla tavalla.

Toinen syy on aurinkopaneelit. Ne tuottavat päiväaikaan, jolloin aikasähkön kallis jakso menee osittain oman tuotannon kattamaksi ja yöosuus suhteellisesti kasvaa. Vaikutus riippuu järjestelmän koosta ja on syytä laskea, ei arvata. Aihetta käsitellään oppaassa aurinkopaneelit ja sähkösopimus.

Kolmas syy on asukasmäärän muutos. Kun lapset muuttavat pois, päiväkulutus vähenee mutta myös lämmintä vettä kuluu vähemmän — kokonaiskulutus pienenee, ja pienellä kulutuksella perusmaksujen merkitys kasvaa.

Missä järjestyksessä vaihto tehdään?

Siirtotuotteen vaihto tehdään verkkoyhtiön kanssa, ei sähkön myyjän. Se on erillinen yhteydenotto, ja siitä voi tulla pieni maksu, jos mittarin asetuksia pitää muuttaa. Etäluettavissa mittareissa muutos onnistuu useimmiten ilman käyntiä.

Sähkön myyjän hinnoittelutapa vaihdetaan sopimusta vaihtamalla. Se hoituu samalla kertaa kuin kilpailutus.

Järkevä järjestys on katsoa ensin oma kulutusprofiili, sitten päättää, halutaanko aikaperusteinen hinnoittelu, ja vasta sitten hoitaa molemmat sopimukset samaan suuntaan. Puolikas ratkaisu — aikasiirto ilman aikasähköä tai päinvastoin — tuottaa yleensä vain puolet hyödystä ja koko sekaannuksen.

Mitä ajastaminen vaatii käytännössä?

Useimmat kodinkoneet osaavat ajastuksen valmiiksi. Pesukoneessa ja astianpesukoneessa on ajastintoiminto, jolla ohjelman aloituksen voi siirtää muutamalla tunnilla eteenpäin.

Lämminvesivaraajassa ohjaus on usein jo valmiina, jos talo on rakennettu sähkölämmityksen aikaan. Jos ohjausta ei ole, sähköasentaja voi asentaa kellokytkimen, ja se on pieni investointi verrattuna vuosittaiseen hyötyyn.

Sähköauton latauksessa ajastus tehdään joko auton omasta valikosta tai latauslaitteesta. Autossa oleva ajastus on yleensä yksinkertaisempi ja toimii riippumatta siitä, missä autoa ladataan.

Yhtä asiaa kannattaa varoa: paloturvallisuuden vuoksi pyykinpesukonetta tai kuivausrumpua ei suositella käytettäväksi nukkuessa tai poissa ollessa. Ajastus keskiyöhön säästää rahaa, mutta se on syytä punnita tätä vasten.

Yhteenveto

Yösähkö ei ole itsessään halpaa eikä kallista. Se on hinnoittelutapa, joka palkitsee yöllä kuluttamisesta ja rankaisee päivällä kuluttamisesta. Jos kotona on varaava lämmitys, ajastettu vesivaraaja tai sähköauto, se kannattaa laskea. Jos ei ole, yleissähkö on lähes aina yksinkertaisempi ja halvempi.

Kumpaan tahansa päädytkin, sähkön myyjän hinta kannattaa tarkistaa erikseen. Sen näkee omalla kulutuksella laskettuna sähkösopimusten vertailusta, joka kertoo myös sen, jos nykyinen sopimuksesi on jo tarjolla olevia edullisempi.